Kreikka-kysymys

Torstai 17.5.2012 klo 11:39 - Jari Lindström

Tässä tiedote liittyen eilen(16.5) jättämääni  kirjallisen kysymykseen:

Kansanedustaja Jari Lindström on jättänyt kirjallisen kysymyksen Kreikan taloudellisen tuen Suomen osuuden toimittamisesta teknologiatoimituksina ja rakennusprojekteina.

Voiko hallitus neuvotella rahan sijaan tavaratoimitukset olemassa oleville tai mahdollisesti tuleville suorituksille? Tuen vieminen investointiprojekteina toisi Suomelle ja myös Kreikalle huomattavaa taloudellista hyötyä, joka pitäisi talouden pyöriä pyörimässä ja takaisi Kreikalle sen tarvitsemia infrastruktuuri ja energia investointeja?

                                                                                              

 Kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on selvittää hallituksen kantaa ja antaa myös hallitukselle selkeä viesti, että jos osa Suomen Kreikka avusta saataisiin muutettua teknologiatoimituksiksi ja rakennusprojekteiksi, olisi se Suomen talouselämälle tärkeä ja toimitustapa antaisi saman tai suuremman vakuuden työpaikkojen muodostumisen kautta, kuin nyt sovitut talletukset.  Lisäksi tämä järjestely toisi hyödyn Suomen käyttöön heti!

 

 Samalla tavoin hallitus voisi yrittää neuvotella nyt  vakuudeksi talletettujen rahojen käyttämisestä Suomen talouselmän ja Suomi-Kreikka investointien hoitoon tai Suomi-Kreikka tuotekehityshankkeiden rahoittamiseen. Tästä asiasta kansanedustaja Lindström on ollut yhteydessä tänään ministeri Häkämieheen.

 

 Varsinainen kysymys kuuluu:

 

Olisiko mahdollista  vielä muuttaa Suomen maksuja teknologia ja rakennusprojekteiksi myös Kreikan suhteen? Pitääkö hallitus huolen, että tulevissa neuvotteluissa Espanjan, Italian ja mahdollisten  muiden maiden kanssa  Suomi pyrkisi ensisijaisesti antamaan rahansa vain teknologia etc. toimituksina, jos Suomen on pakko osallistua näihin maiden euron tukemistalkoisiin?

       

 

Kansanedustaja Lindström perustelee kysymystään:

Kreikan tilanne on entistä vakavampi ja Kreikan selviäminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Lehtitietojen mukaan Suomen hallituksessa aletaan jo puhua ääneen siitä, mitä Kreikan lipeäminen sovitusta säästöohjelmasta tarkoittaa Suomelle. Paljonko Suomi tulee menettämään, jos Kreikka jättää velat maksamatta.
Kreikan hallitusneuvottelut näyttävät kariutuvan ja uudet vaalit ovat mahdolliset. Säästöjä vastustavat puolueet ottivat suurvoiton Kreikan vaaleissa, ja mielipidemittausten mukaan niiden suosio voisi hyvinkin kasvaa uusissa vaaleissa. Jos Kreikka heittää hanskat tiskiin säästöohjelman suhteen, menevät myös auttajien rahahanat kiinni.

Tällöin Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan, ja Suomen Kreikka-vastuut ovat vaarassa realisoitua. Vakuudettomia lainoja lienee 1,5 miljardia ja ns. vakuudellisia lähes saman verran.  Se, kuinka turvaavia vakuudet ovat, on vielä kysymys erikseen.

Toisaalta tiedetään, että saksalaisten johtama valvontakomissiolla (Task Force) on suuri valta Kreikan talousasioissa ja tulevissa investoinneissa, joihin maa säästöohjelman lisäksi ilmeisesti on sitoutunut.

Suomi olisi voinut toimittaa suurimman osan omaa Kreikka apuaan investointihyödykkeinä, energialaitoksina, rakennusurakoina jne. Kreikassa on energiapula ja sen on vahvistettava omaa tuotantoaan, mikäli saada kauppatasetta tasapainoon. Vähentämällä energian tuontia se onnistuisi tavoitteissaan ja samalla voitaisiin tukea EU:n uusiutuvan energian tavoitteita. Suomesta meillä olisi voitu viedä jätekaasutuslaitoksia, tuulivoimaloita, toteuttaa mittavia urakoita vesi- ja jätevesi projekteissa ja toteuttaa uusia sekä saneeraus kohteita matkailuteollisuudesta, rakennusprojekteja. Suomi olisi pystynyt tarjoamaan Kreikalle helposti 2 miljardin edestä Kreikan taloutta jatkossa auttavia teknologiateollisuuden ja rakennusteollisuuden vientiprojekteja.

Kuten tiedetään, kansainvälisen kaupan vientijousto on 2,5 - 3,1 kertainen, tämä tarkoittaa sitä, että jokainen viety euro kiertää Suomessa tuottaen em. lisäarvon, lisäarvo on suurin korkeaa teknologiaa ja siihen liittyviä palveluita vietäessä. Jos Suomi olisi kierrättänyt valtion rahan 2 miljardia Suomessa, olisi se merkinnyt Suomen kansantaloudelle 5 miljardin rahan kierrätystä, kun käytetään 2,5 vientijoustokerrointa.

 

Parlamenttivartissa

Maanantai 14.5.2012 klo 11:06 - Jari Lindström

Kävinpä tuossa  aamutuimaan YLE Kymenlaakson radion haastattelussa. Annmari Sinisalo teki juttua Parlamenttivarttiin.

Kysymykset käsittelivät sekä eduskuntatyötä että kuntapolitiikkaa. No ensin muutama kommentti eduskuntatyöstä reilun vuoden ajalta. Miten olen sen kokenut ja mitä olen omasta mielestäni saanu aikaiseksi? Olen ainakin omassa ryhmässä saanut luottamusta kun ryhmä on valinnut minut toiseksi varapuheenjohtajaksi. Sen lisäksi kerroin työstäni valiokunnissa, jossa olen omasta mielestäni saanut jätetyksi "sormenjälkeni". Toki valiokuntaryhmän yhteisenä kantana, mutta kuitenkin myös omia näkemyksiäni on niissä selkeästi ollut.Lakialoitteita olen tehnyt toistaiseksi yhden.Olen myös omasta mielestäni onnistunut luomaan hyviä keskusteluyhteyksiä muihin edustajiin ja ministereihin.

Mikä sitten turhauttaa? Päätösten teon hitaus ja kankeus. Jääminen tappiolle äänestyksissä, mutta sehän nyt on ollut odotettavissakin.

Hovi- ja hallinto-oikeus kiinnosti totta kai. Kerroin, että tässä asiassa avainrooliin nousee Kokoomus. Onhan se pääministeripuolue, alueemme ainoa ministeri on Kokoomuksesta ja tältä alueelta Kokoomus on saanut merkittävän määrän ääniä. Esitinkin kysymyksen, että mitä Kokoomuksen kouvolalaiset äänestäjät ovat tästä kaikesta hyötyneet?

Taas kerran jouduin vastaamaan kysymykseen, miksi Soini ei halunnut mennä hallitukseen? Ei Timo Soini siitä päättänyt, Sen päätöksen teki EDUSKUNTARYHMÄ. Pitkien keskustelujen jälkeen ja yksimielisesti. valtava joukko äänestäjiä viestitti meille, että älkää kääntökö takkianne. Emme sitä tehneet ja sen hintana olemme nyt oppositiossa. Ymmärrän aivan erinomaisen hyvin sen, että hallituksessa vaikutetaan ja tehdään päätöksiä. Mutta emme me ole europolitiikan osalta vaihtaneet mielipidettämme. Se on aivan sama kuin ennen vaaleja.

Kuntapolitiikasta sen verran, että tavoitteemme kuntavaaleissa kiinnosti. Kerroin, että tavoittelemme merkittävän kuntapuolueen asemaa Kouvolassa. Myös tekemämme kysymys valtuuston edellisessä kokouksessa kiinnosti. Eli kysyimme Kouvolan kaupungin maahanmuuttokustannusten perään. Haluamme vastauksen kysymykseen, onko tämä toiminta kustannusneutraalia, kuten sitä meille markkinoitiin 22.2 2010 asiasta päätettäessä.

Synkkiä uutisia

Torstai 3.5.2012 klo 21:13 - Jari Lindström

Päätös, jonka oikeusministeri Anna-Maja Henriksson teki ja jolla tuli julkisuuteen oli varsinainen näyte kylmän politiikan tekemisestä. Politiikan, jossa jätetään huomiotta faktat ja mennään varsin vaillinaisin perustein tekemään päätöksiä.Pohjalla olikin mielestäni puutteellinen valmistelu. Kouvolaa puoltavia seikkoja on tuotu esille, mutta eipä niillä näy olleen mitään merkitystä. Molempien oikeuksien ihmisten tapaaminen jätti itselleni syksyllä sen kuvan, että kaikkea tietoa ei oltu alun perin otettu huomioon. Kun sitten ministeri otti asian ikään kuin uudelleen tarkasteluun, oletin että sillä olisi ollut myös jotain vaikutusta. No olihan sillä, mutta en nyt sentään olisi uskonut sitä tällaiseksi!

Kun oikeusministeri päätti, että Kouvola menettää sekä hovi- että hallinto-oikeuden, siis molemmat, oli se ainakin minulle valtava pettymys. Oletin, että pahin vaihtoehto olisi ollut se, että "vain" toinen oikeusasteista olisi keskitetty Kuopioon,nyt lähtevät molemmat.

Maaliskuussa 2011 korkeimman oikeuden emerituspresidentin Leif Sevonin johtama selvitysryhmä esitti hovioikeuden sijoituspaikaksi Kouvolaa. Nyt sitten paikaksi on vaihtumassa Kuopio.Oikeusministeriön juuri julkistaman päätöksen mukaan hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Eli kolme oikeutta häviää ja kaksi niistä Kouvolasta! Aivan käsittämätön päätös.

Entä sitten perustelut näille päätöksille?

"Tavoitteena pitää olla toiminnan kehittäminen niin, että oikeusturva pysyy korkealla ja työ tehostuu entisestään. Organisaation tarkistamisella voidaan varmistaa riittävä erityisosaaminen ja vähentää pienten muutoksenhakutuomioistuinten haavoittuvuudesta johtuvaa oikeudenkäyntien pitkittymistä", Henriksson linjaa.

Ja tämä kaikki ei voi siis ministerin mielestä toteutua ilman, että Kouvolasta ajetaan koko toiminta alas?  Ministerin mukaan myöskään kustannukset eivät ole päätöksen pääsyynä vaan nimenomaan oikeusturvan laatu. Sekään ei siis ministerin mielestä  toteudu tarpeeksi hyvin ja laadukkaasti  jos Kouvola kuuluu hovi- ja hallinto-oikeusverkkoon. Melkoinen ratkaisu.

Kun tämä asia tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, en tule hallituksen esitystä kannattamaan. Samaa toivon jokaiselta Kymen vaalipiirin kansanedustajalta. Jokaiselta. Onhan asia meille yhteinen, onhan?

Kirjoitus lähetetty Kouvolan Sanomiin, Kymen Sanomiin, Etelä-Saimaaseen ja PK-lehteen 3.5 2012.

Julkaistu Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa 5.5 2012

Kevättä rinnassa

Sunnuntai 29.4.2012 klo 14:12 - Jari Lindström

Pidän ylihuomenna elämäni ensimmäisen vappupuheen. Tapahtuma on Kuusankoskella, kotiseututalolla eli Kettumäellä. Kun minua jo vuosi sitten pyydettiin puhujaksi, oli minulla silloin este. Lupasin kuitenkin että ensi vuonna tulen. Ja niinpä sitten käy.

Aihe? No totta kai kysyin minua pyytäneeltä taholta, että mistä aiheesta minun toivotaan puhuvan. Vastaus oli joustavan ylimalkainen eli keväästä, vapusta, kotiseudusta... Kotiseudusta ajattelin sitten sanasen lausahtaa.

Pitääkö poliitikon sisällyttää puheisiinsa politiikkaa? Odotetaanko sitä? Kenties näin on. Ja voihan se olla, että muutamalla sanalla siihenkin suuntaan viittaan.

Sain juuri kirjoitetttua kolumnin Valkealan Sanomiin ja vielä pitäisi paneutua tulevan viikon haasteisiin eduskunnassa. Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnassa on nimittäin käsittelyssä valtiontalouden kehys vuosille 2013-16 ja niissä kehyksissä on tukku asioita, joista olemme hallituksen kanssa eri mieltä. Pitää siis muotoilla sopivat lauseet omiksi esityksiksi.

Eilen olin piirihallituksen kokouksessa Taavetissa. Hyvähenkinen kokous ja lähtölaukaus kuntavaaleihin. Piirin kevätkokouksen valmistelu oli kokouksen pääteemana ja piirin kevätkokous pidetään Iitissä, 12.5. Paikkana Kurjenmiekka.

Asiasta kukkaruukkuun: YLE julkaisi tuoreimman galluppinsa. Kuten aikaisemminkin, en itse näiden tutkimusten perään kauheasti huuda, en silloin kun luvut näyttivät meille suurimman puolueen asemaa enkä tee sitä nytkään. Kannatuksemme on pudonnut, se on fakta. Mutta todellinen kannatus selviää vaaleissa ja seuraavat sellaiset ovat ovella ensi syksynä. Ehdokkaiden hankinta on hyvällä mallilla. Jo nyt meillä on kasassa enemmän ehdokkaita kuin viime kuntavaaleissa oli kaiken kaikkiaan. Totta kai gallupkannatuksen lasku on aiheuttaa mietintää, onhan se rehellistä myöntää. Itse uskon kuitenkin siihen, että oma perustyö, oman linjan pitäminen ja asiallisuus tuovat loppujen lopuksi hyvän lopputuloksen. Me saamme kuntavaaleissa tasan sen tuloksen jonka ansaitsemme. Muistaa pitää kuitenkin se, että lupasimme puolustaa kunnan reuna-alueita ja mielestäni olemme sitä myös tehneet. Olemme kertoneet omat vaihtoehtomme ja äänestyttäneet niistä. Enemmistö kuitenkin päättää ja niillä päätöksillä mennään. Ovatko ne olleet oikeita päätöksiä, sen saavat kuntalaiset arvioida.

Hauskaa Vappua!

Välikysymyspuhe 24.4

Keskiviikko 25.4.2012 klo 9:33 - Jari Lindström

Arvoisa herra puhemies!

 Näillä näkymin Suomen avoimeen piikkiin kertyy ensi kesään mennessä miljarditolkulla lisää muiden euromaiden velkavastuuta tai niiden kattamiseen tarkoitettuja sitoumuksia. Tätä menoa Suomen piikissä on pian yli 10 kertaa sotakorvausten verran kriisivastuita. Tähän meillä ei ole varaa. Kamelin selkä on nyt katkeamassa. Suomen maksettavaksi määrättiin viime maailmansodan jälkeen sotakorvauksia, joiden arvo oli parin huojennuksen jälkeen noin 400 miljoonaa Yhdysvaltain senaikaista dollaria. Vuoden 2010 rahaksi muutettuna sotakorvausten arvo oli noin 4,5 miljardia euroa. Korvaukset Suomi toimitti Neuvostoliittoon laitteina, kulkuneuvoina ja muina teollisuustuotteina sekä muuna tavarana. Laitetoimituksilla luotiin teollista pohjaa, jolla pärjättiin vuosikymmeniä tuotteiden valmistuksessa. Raha kiersi kertaalleen Suomessa. Nyt Suomi voi joutua antamaan suorana rahana ilman mitään omaa hyötyä moninkertaisen määrän. Voitaisiin siis kysyä, eikö Suomi voisi hoitaa omia vastuitaan esimerkiksi viemällä teknologiateollisuuden tuotteita, jotta kyseessä olevat maat pystyisivät täyttämään ympäristövastuitaan ja uusiutuvan energian tuotantovastuitaan.

Arvoisa puhemies!

Nyt on maksettava, ellei löydy kanttia kieltäytyä lisämaksuista ja -sitoumuksista. Perustuslakivaliokunnan enemmistö on todennut, että jos EVM:n päätöksenteko olisi perustettu suurten euromaiden esittämän määräenemmistöperiaatteen varaan, olisi Suomella saattanut olla perustuslaillinen peruste jättäytyä pois hankkeesta. Viimeiset perusteet vetäytymiseen saattavat löytyä Suomen hallituksen viime keväänä laatiman hallitusohjelman liitteestä numero 3, johon on kirjattu kaksikin mahdollista estettä Suomen EVM-rahoitukselle ja muille sitoumuksille. Hallitusohjelman kolmas liite toteaa: "Suomen linja euromaiden talouskriisin hoitamisessa muuttuu ja tiukentuu. Suomen kokonaisvastuita osallistumisessa euromaiden pelastamiseen rajataan jatkossa." Ja toinen: "Suomi korostaa sijoittajavastuun johdonmukaista vahvistamista tukijärjestelyissä."

Kehnon talouskehityksen ja jyrkkenevän alijäämäkehityksen oloissa kriisimaiden rahoitustarve karkaa. Kriisimailla Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja on julkisen sektorin velkaa noin 3 300 miljardia euroa, joten vakausmekanismien kasvatetutkaan resurssit eivät riitä niiden pelastamiseen. Jos meno muuttuu kehnoksi ja hätärajoitusta olisi jollakin konstilla mahdollista jatkaa, kertyisi näille viidelle kriisimaalle rahoitustarvetta vuoteen 2020 mennessä eräiden arvioiden mukaan lähemmäs 4 500 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Suomen suurimmat uhat ovat Suomen valtion velkaantuminen, veronmaksutaakan kasvu, yritysten kulutaakan kasvu, AAA-luokituksen alentuminen, sodat ja muut kriisit sekä verotaakan kasvu. Hallitus on määrätietoisesti kasvattamassa Suomen verotaakkaa ja Suomen velkaantumista. Hallituksen ei voida katsoa toimineen vastuullisesti ja Suomen etuja ajaen. Eikö meidän viimeistään nyt olisi syytä irtaantua maksuvelvollisuudesta ja miettiä uusia selviytymiskeinoja ja ajaa Suomen etua? Hallitus ei kanna vastuuta, vaan on siirtänyt vastuun kantamisen Suomen kansalle, sen veronmaksajille. Kun yritysmaailmassa delegoidaan asioita, kantaa delegoija kuitenkin aina lopullisen vastuun. Tähän Kataisen hallitus ei pysty. Tällä menolla meillä ei enää ole hyvinvointivaltiota, mitä puolustaa.

 

Tämän lisäksi kysyin keskustelun aikana seuraavaa:

Arvoisa herra puhemies!

Tässähän on kyse myös pankkijärjestelmän kriisistä, ja kysyisinkin valtiovarainministeriltä, onko niin, että europankit olivat jo liian suuria epäonnistumaan. Pitäisikö meillä olla Euroopan laajuisesti vähittäispankkimarkkinat, Euroopan laajuinen talletusten vakuusjärjestelmä, Euroopan laajuinen pankkivalvonnan järjestelmä? Tämä siksi, että pankitkin voisivat epäonnistua, kuten muutkin yritykset, ja liian isot pankit joutuisivat luopumaan osasta liiketoimintaansa.

Vastausta en keskustelun aikana saanut, mutta kävin heti keskustelun jälkeen valtiovarainministeri Urpilaiselta uudelleen kysymyssä asiaa ja hän pyysi lähettämään kysymyksen suoraan hänen sähköpostiinsa VM:öön. Näin tein ja odotan vastausta.

Puhe liikennepoliittiseen selontekoon(18.4)

Torstai 19.4.2012 klo 17:37 - Jari Lindström

 Arvoisa herra puhemies!

Liikennepoliittinen selonteko on periaatteessa varsin kattava opus. Se pitää ainakin teoriassa sisällään varsin monipuolista tarkastelua liikenteen ja liikennepolitiikan eri osa-alueilta. Sivulla 3 mainitaan, että selonteko pohjautuu kolmeen painopistealueeseen: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Nuo kaikki ovat erittäin hyviä ja kannatettavia lähtökohtia, mutta valitettavasti teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa toisiaan. Hallituksen linjaukset esimerkiksi autoilun ja polttoaineverotuksen kohdalla ovat mielestäni ristiriidassa näiden hyvien tavoitteiden kanssa. Myös joukkoliikenteen osalta voisin todeta ja toteankin, että joukkoliikenne suurimmissa kaupungeissa on jopa hyvin hoidettua, mutta kattavaa ja joustavaa se ei ole monessakaan maaseutukaupungissa tai -kunnassa. Oma auto onkin monelle ihmiselle aivan välttämätön. Julkisen talouden tasapainottaminen onkin usein ajanut näiden kahden muun painopistealueen ohitse. Kauniit tavoitteet vaikkapa eriarvoisuuden poistamiseksi jäävätkin usein vain tavoitteiksi käytännön kylmän politiikan vuoksi.

Arvoisa puhemies!

Tiestömme ja rataverkkomme kunto on huolestuttava. Sen perusparantamiseen tulisi kohdentaa vahvoja panostuksia, vahvempia kuin nyt. Ymmärrän toki talouden realiteetit. Kaikkeen ei millään riitä rahaa, siksi on tehtävä priorisointia. Ennen kaikkea sellaisten alueiden, joiden kansantaloudellinen merkitys koko Suomelle on merkittävä ja suorastaan elintärkeä, tulee olla kärkihankkeena. (Matti Saarinen: Järkipuhetta!) Onkin annettava hallitukselle kiitosta Kaakkoisen Suomen osalta. Hamina-Vaalimaa-tie, Vaalimaan rekkaparkki, Taavetti-Lappeenranta-väli sekä Luumäki-Imatra-kaksoisraide ovat merkittäviä panostuksia Venäjän rajaliikenteen kehittämiseen. Toivoisin kuitenkin tässä yhteydessä keskeneräiseksi jääneen Koria-Keltti-tievälin saattamista vihdoinkin loppuun. Näillä kaikilla hankkeilla on tärkeä rooli alueemme elinvoimaisuudelle ja myös koko Suomelle. Onhan rajaliikenne Kaakkoisen Suomen kautta merkittävässä roolissa.

Sisävesiliikenteestä löysin maininnan sivuilta 29-30. Kiinnittäisinkin huomiota tässä yhteydessä Kouvolassa sijaitsevaan Kimolan kanavaan osana Päijänne-Kymijoki-vesiväylää. Kanavan kehittäminen nimenomaan uusien käyttötarpeiden pohjalta, kuten matkailu ja energiaraaka-aineiden kuljetus, on määritelty erääksi keskeisistä seudullisista investointikohteista. Välttämätön edellytys tällöin on sulkukanavan toteuttaminen. Tätä hanketta on jo esiselvitetty ja sen toivoisi etenevän ripeästi käytännön toimiin.

Lopuksi muutama sana uhkatekijöistä. Logistiikka laivaliikenteen osalta kehittyy Baltian maissa. Ust-Lugan satama on haaste Suomen transitoliikenteelle. Rikkidirektiivin toteutuminen esitetyllä tavalla tulee aiheuttamaan varmuudella ongelmia suomalaiselle teollisuudelle ja työpaikoille. Suomalainen kumipyöräliikenne ja yrittäminen ovat erityisen suurten haasteiden edessä, ja venäläinen kilpailu tulee karsimaan suomalaista yrittäjyyttä. Tämä yhdistettynä mitä erilaisimpiin direktiiveihin tuo jatkuvasti lisää kustannuksia suomalaiselle liikennöitsijälle. Tähän huoleen pitää hallituksen herätä nyt ja vastata siihen yrittäjyyttä tukevilla päätöksillä, kuten hallitus on itse painopisteekseen määrittänyt.

Buranaa huuleen

Perjantai 13.4.2012 klo 22:02

Voimalla lääkkeiden olen joutunut menemään tämän viikon. Olinpa alkuviikosta pari päivää poiskin eduskuntatyöstä. Ei kulkenut mies, ei kulkenut ääni. Keskiviikkoiltana menin Helsinkiin ja torstaina töihin. Kävin myös lääkärin pakeilla ja hän määräsi antibioottikuurin. Toivottavasti se nyt sitten puree.

No tulihan siinä torstaina sentään jotain tehneeksi muutakin kuin lääkärissä käynti. Tapasin  yrittäjiä alueeltamme. Oli mukava jutella heidän kanssaan ja erityisesti kuulla ajatuksia siitä, miten heidän mielestään yrittäjien asemaan voisi saada parannuksia.

Kyselytunti meni kohdaltani tällä kertaa vain läsnäoloksi. Ääni ei olisi kestänyt edes minuutin puhetta. Omaishoitoahan meidän kysymyksemme käsittelin. Ministerin(Guzenina-Richardsson)vastaukset olivat aika lailla sitä, mitä ne ovat olleet tähänkin asti. Eli suureksi osaksi hyvin yleistä kehua siitä, kuinka tärkeätä työtä omaishoitajat tekevät. Niin tekevätkin. Mutta itse kysymyksiin ei selkeätä, suomenkielistä vastausta tahdo saada millään. Se on toki muidenkin ministerien ongelma. Todella harvoin ministeriaitiosta saa kuulla selkeitä vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Enemmän tällä suullisella kyselytunnilla onkin "viihdearvoa", jos sitä nyt sitten viihteeksi edes voi sanoa...

Kirjallisen kysymyksenkin kävin jättämässä. Kysyn oppisopimustoiminnan kehittämisestä. Avaan tätä myöhemmin lisää, mistä kysyin.

Illalla olin vielä kuntatyöryhmämme kokouksessa jossa tällä kerralla oli kuultavana Kymenlaakson maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Kuntatyöryhmän työ jatkuu vielä jonkin aikaa ja nyt meillä on tarkoitus vetää saamamme, varsin laaja materiaali yhteen. Itse asiahan on niin valtava, että siihen ei ole mitään syytä ottaa hätiköidysti kantaa vaan perehtymällä siihen kunnolla. Ja vaikka jotain kannanottoja on jo ollutkin ja niitä tullee vielä, niin yksityiskohtainen, perusteltu kanta kuntauudistuksen eri puoliin on varsin haastava tehtävä.

Nyt vedän henkeä ja poden taudin pois, toivottavasti. Sillä kyllä tämä virus voimat vie.

Pääsiäispaussi

Sunnuntai 1.4.2012 klo 13:15 - Jari Lindström

Ensi viikko on istuntotaukoa. siinä on hyvä tilaisuus lukemiseen ja asioiden valmisteluun ajan kanssa. Tarkoituksena on tehdä kevään aikan lakialoitteita lisää. Ne liittyvät harmaan talouden torjuntaan. Niistä lisää myöhemmin.

Kysyin tuoreimman kirjallisen kysymykseni lääkkeiden hintaan ja ALVn korotukseen liittyen. Ministeri vastaa sitten aikanaan. Palaan vastaukseen sitten tarkemmin.

KS on uutisoinut edustajien poissaoloista ja aloitteista sekä kysymyksistä. Olen tehnyt yhden lakialoitteen, viisi kirjallista kysymystä, suullisella kyselytunnilla olen saanut kahdesti kysyä ensimmäisenä sekä pitänyt 52 puheenvuoroa. En ole missään kärkipäässä, mutta en varmaankaan viimeisten joukossa.

Eihän se maailma muutu näillä toimenpiteillä, mutta yrittää voi ja pitää. Varsinkin tuomalla esille tärkeitä asioita. Muutokset ovat hitaita. Uskon kuitenkin tekemälläni lakialoitteella olevan jonkinlaisia läpimenemisen mahdollisuuksia. Onhan SDP:n Mikael Jungner tehnyt aivan samasta asiasta, samansisältöisen aloitteen...Eli kannatusta asialle on hallituksen puolella. Ja olihan tämä serverisalien verokanta esillä Jorma Elorannan selvityksessäkin...

Asiasta kukkaruukkuun, kuntavaalit lähestyvät ja mielenkiintoa niitä kohtaan alkaa pikkuhiljaa olemaan. Itseltänikin on tiedusteltu perussuomalaisten ehdokasasettelun tilanteesta Kouvolan seudulla. Hyvälle se näyttää, voin vastata. Kohta olen muuten menossa vaalityöryhmän kokoukseen Kuusankoski-talolle.

Vasemmistoliiton Kymen piiri oli pitänyt omaa kokoustaan ja sehän on ihan hyvä. Mutta julkilausuma jonka he antoivat eilen lehtiin, sisälsi melkoisen rimanalituksen.

Lainaan eilistä Etelä-Saimaan verkkolehteä:

" Keskustan ja perussuomalaisten virittelemä kuntasota ei turvaa yhdenkään ikäihmisen palveluita eikä rakenna valoisampaa tulevaisuutta. Edellisen hallituksen Paras-hankkeilla luotiin Eksoten tapaisia vaikeasti hahmotettavia hallintohimmeleitä, jotka eivät näytä pystyvän palveluiden turvaamiseen ja joiden päätöksenteko on etääntynyt kuntalaisista, piirin julkilausumassa kritisoidaan."

Keskustaan en ota kantaa. Mutta en kyllä millään käsitä sitä, millä ilveellä tuohon oli vedetty perussuomalaiset mukaan, samaan lauseeseen Keskustan kanssa ja nimenomaan kuntasodan virittelijänä! Huh huh!

Olisin kiinnostunut kuulemaan tälle virittelelylle perusteluja. Me kun emme ole tuominneet uudistuksia, mutta pakkoliitokset kyllä. Kuntien liitoksien tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Ja tämänkin olemme tuoneet esille jo aikoja sitten. Että jos Vasemmistoliiton Kymen piiri on NYT samaa mieltä kuin me, niin sehän on vain tervetullutta.

Näyttääkin olevan niin, että ensin perussuomalaisten linjaukset haukutaan ja nauretaan pystyyn ja hetken päästä niitä esitellään omina ajatuksina. Kuten nyt vaikkapa Wahlroos-vero... En nyt väitä että me olisimme kaiken viisauden alku ja meiltä löytyisivät ratkaisut jokaiseen ongelmaan. Emme ole virheettömiä, mutta olisi kohtuullista tunnustaa edes kerran se, että meiltäkin löytyy hyviä ja kannatettavia ajatuksia. Kiitos!

 

Paikalla-poissa

Sunnuntai 25.3.2012 klo 16:30 - Jari Lindström

Kouvolan Sanomat julkaisi "uutisen" siitä, kuinka aktiivisesti kansanedustajat ovat paikalla valiokunnissa. Tuossa linkki itse juttuun ja paperiversiossa lisää.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/03/25/Palm+vain+kerran+poissa+valiokuntaty%C3%B6st%C3%A4%2C+monella+muulla+paljon+poissaoloja/2012213160563/4

Itse olen ollut tosiaan kahdesti poissa valiokunnasta, kerran työelämä-ja tasa-arvovaliokunnasta ja kerran ympäristövaliokunnasta. Nämä molemmat samana päivänä. Syy?

Istuntokin jäi väliin tuona päivänä, koska suoritin jatkuvaa istuntoa kotona. Posliinin päällä. Ei liene mitään syytä sen tarkempaan selostukseen?

Valiokuntatyö on tärkeää ja koen etten siitä halua olla poissa kovinkaan usein. Toki aina on mahdollisuus valita, maakunnassa on hyvin usein tapahtumia, joihin kansanedustajia pyydetään. On jokaisen oma valinta, mihin osallistuu. Kahdessa paikassa kun ei voi olla yhtäaikaa, niin on tehtävä valintoja.

 

Ensikommentteja kehysriiheen

Perjantai 23.3.2012 klo 10:42 - Jari Lindström

Eilen julkaistíin valtion tulevien vuosien kehysriihi. Hallitus päätti nostaa veroja 1,5 miljardilla eurolla. Kokonaisleikkaukset ja säästöt nousevat 2,7 miljardiin. Tätä leikkausmäärä kyseltiin jo minultakin jo viikkoja sitten ja arvioin silloin määräksi noin kaksi miljardia. Samaan hengenvetoon kerroin kuitenkin, että on aivan mahdotonta ryhtyä huutokauppaan tällaisessa asiassa, koska siihen vaikuttavat niin monet asiat.

Yleinen ALV nousee 1 prosentilla ja se nousee myös ruoan sekä lääkkeiden osalta. Olisin niiden kohdalla toivonut harkintaa, koska on erittäin suuri pelko olemassa näiden negatiivista vaikutusta kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämään.

Kotihoidon tuesta ei leikata ja se on hyvä asia. Oltiinko siitä edes suunnittelemassa?

Kuntien valtionosuuksista leikataan ja se ei ollut uutinen. Kuntauudistus saa tällä päätöksella hallituksen toivomaa vauhtia. Tai sitten ei...Tarkoitushakuista tämä joka tapauksessa on.

Meidän ensin esittämä Wahlroos-vero tulee solidaarisuusveron nimellä käyttöön. Eli kelpaa se perussuomalaistenkin esittämä asia haliitukselle. Siitä kiitos!

Palaan kommentoimaan kehysriihtä vielä lisää. Kyllä siinä riittää materiaalia useampaankin kommenttiin. Hyvä muuten oli se, että Kaakonkulman tiehankkeet saivat rahaa! Tosin toivottavaakin jäi vielä.

Tyhjää tyhjempää

Tiistai 20.3.2012 klo 21:49 - Jari Lindström

Eilinen päivä oli kokousten päivä. Ensin maakuntahallitus Karhulassa ja illalla valtuusto Kouvolassa. Päivä päättyi klo 23 maissa.

Valtuustossa oli käsiteltävänä mm. Kouvolan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma, kaupungin vastaus kuntarakenneryhmälle ja terveyspalvelujen palveluverkko.

Taloudesta oltiin yksimielisiä siinä mielessä, että tiukilla ollaan. Siitäkin ollaan samaa mieltä, että jotain tarttis tehdä. Keinoista ollaankin sitten montaa mieltä. Veroja ei ole enää varaa korottaa. Jäljelle jää velanotto, palvelujen karsiminen ja taksa(maksu)politiikka. Lisäksi keinona mainittiin omaisuuden myynti ja investointien tarkastelu(mitä ja milloin kannattaa tehdä). Mitään linjaa ei ole valittu vaan näihin asioihin palataan vielä useaan otteeseen.

Itse korostin sitä, että tehtiin nyt sitten mitä tahansa, niin meidän tulee pitää huolta siitä, että emme aja kaupunkia syvemmälle ahdinkoon omilla päätöksillämme. Eli tasapaino pitää löytää satsausten ja säästöjen suhteen.

Kaupunki siis vastasi kuntarakennetyöryhmälle. KD:n Sakari Smeds esitti vastaukseen pontena eli lisäyksenä sitä, että Kouvola ilmoittaisi olevansa vapaaehtoisten liitosten, ei pakkoliitosten kannalla. Tämä menikin äänestyksen jälkeen läpi ja siitä pitää olla iloinen! Kiitos Sakarille hyvästä esityksestä.

No sitten. Terveyspalvelujen verkkoratkaisusta päätettiin myös eilisessä maratonkokouksessa.  Esitimme, että palveluverkkoselvitys palautetaan uudelleen valmisteltavaksi psykiatrisen sairaalan tilanteen selvittämiseksi. Tämä esitys ei saanut suuren suurta kannatusta. Se hävisi äänestyksen selkeästi. Tämän jälkeen äänestimme muistakin esityksistä ja äänestimme niissä tyhjää(lukuunottamatta kahta pontta), koska tuo alkuperäinen esityksemme oli se, mitä halusimme. Kun valtuusto on jo tehnyt päätöksen siitä, että uusi Ratamo-keskus rakennetaan Kotiharjuun, niin Sairaalanmäki tyhjenee. Ja kun kerran psykiatrisen sairaalan on sijaittava somaattisen sairaalan välittömässä läheisyydessä, niin huoli lienee varsin aiheellinen. Carean käsissähän tämä asia nyt on. Ja onhan meillä siellä edustus, onhan?

Lopuksi, näiden maratonkokousten järkevyyttä on syytä kyseenalaistaa. Ilman muuta  niihin voi vaikuttaa itsekin puhumalla lyhyesti tai olemalla hiljaa. Mutta valtuutetulla on oikeus puhua. Ja itse asiassa velvollisuuskin jos asia sitä vaatii. Onneksi valtuuston puheenjohtaja Valto Koski kertoi, että seuraava valtuuston  kokous alkaa jo klo 16.00. Ja toivotaan että se loppuu ihmisten aikaan...

Palikkatestiä

Sunnuntai 18.3.2012 klo 17:50 - Jari Lindström

Kiireinen viikko on taas lopussa. Ensi viikko on myös täynnä kokouksia. Maanantaina Kymenlaakson Liiton hallitus Karhulassa ja illalla kaupungin valtuuston kokous.Tiistaina sitten jatkuvat työt eduskunnassa.

Kuluneesta viikosta jäi mieleeni ainakin suullinen kyselytunti. Puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron Mauri Pekkariselle vaikkei tämä ollut sitä edes pyytänyt. No eihän tämä toki Pekkarista haitannut, pienen yskimisen jälkeen hän ravisteli kysymyksen varsin näppärästi. Kokemus siis auttaa näissä tilanteissa. Olen itse ollut yhden kerran suullisella kyselytunnilla sellaisessa tilanteessa, jossa en ollut vielä ns. valmis(paperit olivat vielä laukussa) siihen että saan kysymyksen esittää. Jouduin siis ravistelemaan sen hihasta. Kyllä siitä selvisin onneksi ilman suuria kompurointeja, mutta eihän se helppo tilanne ollut.

Perjantaina ja launtaina jatkoimme pidimme ryhmämme viikonloppukokousta eduskunnan tiloissa. Kerrankin meillä oli aikaa keskusteluun ja asioiden käsittelyyn. Puhuimme ylipäätään omasta työskentelystämme, sen kehittämisestä, kävimme jo etukäteen lävitse tulevaa kuten kehysriihi, kuntauudistusasiat ja muita ajankohtaisia asioita. Kokous oli erittäin hyvä anniltaan ja vastaavaa on syytä jatkaa aika ajoin. Eduskuntatyö on niin kiireistä, että siinä yhteydessä pidetyt kokoukset jäävät ajankin suhteen aina vaillinaisiksi.

Ensi viikolla on edessä välikysymyskeskustelu, taas. Tilaisuuden tähän tarjoaa Keskustan tekemä välikysymys kotihoidon tukeen liittyen.

Torstaille minulle tarjottiin mahdollisuutta tekemäni lakialoitteen esittelemiseen kyselytunnin jälkeen. Vastasin, että tämä käy minulle hyvin. Aloite on siis tulossa lähetekeskusteluun.

Mainitaan nyt sitten sekin, että olin viikolla ohjelmassa nimeltä Hullu juttu. Jo viime keväänä kuvatussa ohjelmassa minulle tehtiin "palikkatesti". Ideana oli kai se, että pystyykö duunaritaustan omaava henkilö tajuamaan, ymmärtämään ja hahmottamaan vaativan päätöksenteon vaatimia asioita ja ennen kaikkea, kykeneekö krittiseen ajatteluun. Ohjelman voi katsoa kukin YLE Areenasta.

Suomi-ilma

Keskiviikko 14.3.2012 klo 22:19 - Jari Lindström

Tee työtäsi jopa palkatta, jotta yhtiö selviää pahimman yli. Ja saat kenties pitää työpaikkasi. Tämä siis työntekijjöille tehty sitouttamistarjous. Johdolla on hieman erilainen käytäntö. Heidät sitoutetaan yhtiöön rahalla. Pysy- saat bonuksia.

On aivan kestämätöntä, että moisia järjestelyjä tehdään Suomessa. No, ehkä ei kuitenkaan enää. Me pidämme itseämme lahjomattomina ja korruptoitumattomina. Kuitenkin näitä tapauksia pompsahtelee esille aika ajoin. Kun samaan aikaan työntekijät siis kärvistelevät työpaikkansa pitääkseen jopa palkattomassa työssä, niin herroja palkitaan hyvästä tuloksesta!

Omistajaohjauksen rooli on määriteltävä uusiksi. Omistajan tahto ei voi olla se, että moisilla toimilla heikennetään Finnairin mainetta ja rapautetaan luottamus yhtiön saneerausohjelman tasapuolisuuteen. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala( vihr) on myös vastuussa kuten koko hallituskin siitä, miten valtio omistajana käyttää valtaansa Finnairissa. Ei omistaja voi katsella sivusta ja olla passiivinen.

Kun Finnairin henkilökunta on sitoutunut säästöohjelmaan, niin näillä bonusjärjestelyillä viedään kyllä matto jalkojen alta ja luodaan epäluottamusta kun tulisi päinvastoin pyrkiä kasvattamaan luottamusta siihen, että kaikki osallistuvat talkoisiin. En pitäisi ollenkaan ihmeenä, että työntekijäpuoli heittäytyisi hankalaksi jatkossa. Sitä en toki toivo enkä siihen kehoita. Päinvastoin, nyt työntekijäpuoli voikin näyttää suuruutensa ja nousta tilanteen yläpuolelle. Mutta ilman keskustelua se tuskin onnistuu. Keskusteluun onkin aihetta ja syytä käydä lävitse se, miten valtionyhtiöissä ylipäätään toimitaan. Avoimmuutta pitää ainakin lisätä. Salaisilla sopimuksilla ei luottamusta lisätä eivätkä ne kuulu tähän päivään.

Pelko johtajien joukkopaosta ei ole uusi asia. Joka ikinen kerta kun puhutaan korkeapalkkaisten tuloveroista tai varallisuusverosta nousee esiin pelko osaajien ja huippujohtajien maastapaosta. Nämä täysin korvaamattomat henkilöt saadaan kuulostamaan yli-ihmilltä, joita ilman Suomi pysähtyy. Siksi heille on maksettava pienen palkan lisäksi erilaisia muita kannustimia. Johtajia tarvitaan ja vastuusta pitääkin maksaa. Mutta kohtuudella ja ilman salailua. Vaikka se tuokin esille suomalaisen perisynnin, kateuden.

Totean näin lopuksi, että jos tässä maassa ylipäätään halutaan sopia jatkossa sopeuttamistoimista, säästöohjelmista tai mistä tahansa, niin ensin pitää olla luottamus siihen, että sana pitää ja sopimuksiin voi luottaa. Nämä nyt esille nousseet bonusketkuilut eivät vie sopimusyhteiskuntaa metriäkään eteenpäin. Tässä otettiin melkoista takapakkia. Kahtiajaon aika ei ole valitettavasti ohitse. Toiset saavat tekemättä mitään ja ne jotka tekevät, eivät saa mitään.

Puhe, välikysymyskeskustelu/kuntauudistus

Maanantai 12.3.2012 klo 17:38 - Jari Lindström

Arvoisa herra puhemies!

Kuntauudistusta ollaan nyt viemässä eteenpäin varsin nopealla aikataululla, jopa liian nopealla. Selvitysryhmän raportti on pohjana keskustelulle, ja nyt ollaan sitten kiertämässä kuntia, ja ainakin julkisesti on kerrottu, että kuntia kuunnellen. Se onkin aivan välttämätöntä, kuntia tulee kuulla ja kuunnella sekä ottaa kuullusta opiksi. Mielestäni olennaisin kysymys on se, miksi tätä uudistusta ollaan ylipäätään tekemässä. Eräs merkittävimmistä perusteluista on peruspalvelujen turvaaminen. Puhutaan vahvoista peruskunnista, joiden ympärille sitten voidaan rakentaa tarvittaessa liitoksia. Metsään mennään ja kovaa siinä vaiheessa, kun otetaan tavoitteeksi jokin lukumäärä. Alle sata kuntaa tarkoittaa väistämättä pakkoliitoksia, ja niitä eivät perussuomalaiset kannata. Kunnan suuri koko ei voi olla myöskään perusteltu tavoite. Käsittääkseni ei ole edes olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa mallia tuottaa palveluja eikä se, mikä yhdessä paikassa toimii, välttämättä toimi toisessa paikassa.

Kuntien liitoksia voidaan eräässä mielessä verrata Euroopan unioniin. Jos siitä nyt jotain pitäisi ottaa opiksi, se olkoon se seikka, että erilaisten valtioiden erityispiirteet olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon. Niin on asianlaita myös, kun suunnitellaan kuntien liitoksia.

Meillä Kouvolan seudulla on jo kokemusta liitoksesta tai itse asiassa aivan uuden kaupungin perustamisesta ja siitä, mitä siitä on seurannut, kun kuusi erilaisen päätöksentekokulttuurin kuntaa lyödään yhteen. Voidaan sanoa, että päätöksien tekeminen on ollut haastavaa. Uusia liitoksia meille pohjoisen Kymenlaakson asukkaille oltaisiin tarjoamassa selvityksen mukaan enää yhden liitoksen verran, eli Kouvolan ja Iitin yhdistämistä. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen, koska Iitti tuntee vetoa enemmän Hämeen kuin Kymenlaakson suuntaan eli toiseen maakuntaan päin.

Arvoisa puhemies!

Olen hieman häkeltynyt keskustan tekemän välikysymyksen suhteen. En siksi, etteikö kysymys olisi aiheellinen, vaan siksi, että keskustan hallitusvastuun, Paras-hankkeen aikana on jo tapahtunut todella paljon kuntaliitoksia tai uusien kaupunkien perustamisia, kuten muun muassa Kouvolan alueella. Keskusta tuo välikysymystekstissään esiin huolensa reuna-alueiden palveluista. Meillä on uuden Kouvolan aikana päätetty lopettaa useita kouluja, eritoten reuna-alueilta. Uuden kunnan linjauksia ovat olleet myös taksojen, maksujen ja palkkojen harmonisointi. Se on lisännyt kustannuksia. Verotus on pakon edessä kunnallisveron ja myös kiinteistöveron osalta kovaa luokkaa. Myös niin sanotut piiloverot on käytetty tehokkaasti hyväksi, jotta kaupungille on saatu tuloja palvelujen tuottamiseen. Olemme muuttotappioseutua pitkälti paperiteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista syistä johtuen, mutta näiden tehtyjen päätösten lisävaikutusta muuttotappioon voi vain arvailla. Tämä herättääkin kysymyksen, ovatko nämä niin sanotut vapaaehtoiset liitokset tuoneet niitä tuloksia, joita niillä on haettu. Kun kuitenkin näitä liitoksia on perusteltu leveämmillä hartioilla ja paremmalla mahdollisuudella vastata haasteisiin, niin nyt on jo selvää, että siinä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Säästöjä on jouduttu etsimään monilla varsin kipeillä ratkaisuilla. On myös tuotu esille se, että todelliset säästöt kuntaliitoksista tulevat vasta vuosien päästä. Siihen mennessä aika monen kuntalaisen kärsivällisyys on koetuksella ja itse asiassa se on jo monelta hävinnyt. Suuri osa kuntien talousongelmista syntyy sosiaali- ja terveysmenoista sekä sivistyksestä. Jos niiden tarjoamiseen pystytään keksimään tehokkaita ja taloudellisia keinoja, olemme jo ratkaisseet paljon ongelmia.

Arvoisa puhemies!

Perussuomalaiset eivät vastusta uudistuksia mutta pakolla tehtyjä kyllä. Vapaaehtoisuuteen ja todelliseen haluun perustuvien liitosten kohdalla olemme ilman muuta valmiita etenemään. Uudistuksella tulee olla tavoitteena palvelujen todellinen turvaaminen, niiden saatavuuden varmistaminen - ja mielellään kohtuullisen etäisyyden päästä kaikille kuntalaisille.

Puhe pidetty 7.3 2012

Lakialoite ja äänestyksiä

Sunnuntai 11.3.2012 klo 16:24 - Jari Lindström

Jätin  perjantaina ensimmäisen lakialoitteeni.

Asiasta ainakin Kouvolan Sanomissa lisää, tosin tuo otsikko ei ole minun suustani. Aloite ei ole sama kuin vaatimus;)

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/03/09/Jari+Lindstr%C3%B6m+vaatii+datakeskuksien+veroja+alas/2012213075865/4    

Kun kuitenkin meillä sähköverotuksessa on elinkeinopoliittisin perustein päädytty katsomaan kasvihuoneviljelys teollisuudeksi, olisi johdonmukaista ja järkevää säätää vastaavankaltainen teollisuuteen rinnastettavuus myös datakeskustoiminnalle.

Näin toimien saisimme itsemme samalle viivalle Ruotsin kanssa kilpailtaessa datakeskuksien sijoituspaikoista.

Perjantaina eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta kuntauudistukseen liittyneen välikysymyksen johdosta ja hallitus sai sen. Äänestimme myös siitä, että olimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jättäneet mietintöön vastalauseen(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella ja siihen liittyviksi laeiksi) Tuohon liittyneestä pykälämuutoksesta tein esityksen salissa ja siitäkin äänestettiin. Hävisimme äänin 100-70. Perussuomalaiset, Keskusta ja Vasen ryhmä äänestivät tekemäni esitykseni puolesta.

No, ei näissä tuloksissa tietenkään mitään ihmeellisiä yllätyksiä ollut. Hieman ihmettelen kyllä Keskustan intoa tehtailla välikysymyksiä. Mielestäni meidän ei kannata lähteä matkimaan heitä. Olen ymmärtänyt välikysymyksen olevan se kaikkein järein ase. Ja sen käyttöä on harkittava todella tarkasti. Me teimme välikysymyksen puolustusvoimauudistuksesta. Se oli mielestäni täysin perusteltua. Eikä tuon Keskustan tekemä välikysymyskään olen tehty suinkaan turhasta asiasta, mutta me toimimme tässä hieman toisin. Jokainen tehköön tyylillään. Eihän välikysymys hallitusta kaada, ei ainakaan kovin todennäköisesti, mutta niiden jatkuva tehtaileminen vie niiltä kyllä painoarvoa. Me kysymme asiasta eli kotihoidon tuen leikkaussuunnitelmista keskustelualoitteen muodossa. Arja Juvonen ehti jättää aloitteen päivää ennen kuin Keskustan välikysymys tuli julki. Eli toisinkin voi toimia.

Semmonen päivä

Tiistai 6.3.2012 klo 21:15 - Jari Lindström

Heräilin tuossa ennen seitsemää. Aamupalan söin vasta eduskunnassa, puuroa ja pari palaa sämpylää. Sitten alkoikin kokousrumba. Ensin oman ryhmän työvaliokunta, sitten ryhmä ja näiden jälkeen TyV eli työelämä- ja tasa- arvovaliokunnan kokous asiantuntijoineen. Tätä seurasi lyhyt kahvitauko ja seuraavaksi istuntoon.

Tänään oli käsittelyssä mm. oman valiokunnan asia eli HE 140/2011, jossa on kyse laivaväen työ- ja asuinympäristöstä ja ruokahuollosta. Siinä jätimme valiokunnassa vastalauseen. Hallituksen esityksessä on kyse siitä, että nyt halutaan siirtää vastuu ns.ennakkovalvonnasta aluksen rakennusvaiheessa viranomaisilta laivaisännälle eli varustamoille. Kerroinkin lyhyesti päivän käsittelyssä syyn vastalauseelle ja samalla myös sen, että yksityiskohtaisesssa käsittelyssä esitän lakiehdotuksemme. Siitä sitten äänestetään.

Isossa keskustelussa olivat tänään myös pikavipit ja niiden kieltämistä tai rajoittamista ajaneet lakiehdotukset. Itse olen nimeni laittanut alle tuohon pikavippien kieltämiseen tähtäävään aloitteeseen.

Huomenna on varmuudella pitkä päivä. Onhan esillä Keskustan välikysymys kuntauudistuksesta. Pidän puheeni illalla. Olen järjestyksessä ryhmämme 11. puhuja. Olen aika varma siitä, että huominen on mielenkiintoinen päivä. Keskustelua riittää ja se tullee olemaan kiihkeätä, näin uskon. Nähtäväksi ja itse asiassa kuultavaksi jää se, mikä asia nousee huomisen kuntakeskustelun keskiöön. Itse uudistus vai jokin muu asia? Kuten olen jo todennut, en vastusta uudistuksia, perusteltuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia. Pakkoliitoksia en kannata. Eikä kuntien lukumäärä ratkaise yhtään mitään kuten ei myöskään niiden koko. Siltä pohjalta. Ja kyllä, tulen mainitsemaan Kouvolan puheessani. Sekä Iitin...

Välikysymys puolustusvoimien säästöistä

Keskiviikko 29.2.2012 klo 23:36 - Jari Lindström

Laitan tähän tällä kertaa välikysymyskeskustelussa pitämäni puheen.

Arvoisa herra puhemies!

Totta on, että taloudellinen tilanne on heikentynyt ja heikkenee todennäköisesti vielä lisää. Leikkauksiakin siis joudutaan tekemään. Niiden kohdentaminen onkin sitten vaativampi asia. Tässä keskustelussa käsitellään suurten leikkausten kohteeksi joutuneita puolustusvoimia. Puolustusvoimat tarvitsevat uudistuksia siinä missä mikä tahansa toiminta Suomessa. Puolustusvoimilla on kuitenkin erityistehtävä. Nimittäin itsenäisen Suomen tasavallan puolustaminen, tarvittaessa aseellisesti.

 Nyt tämän tehtävän kunnialla hoitaminen on suuressa uhassa vaarantua. Suomessa on käytössä yleinen asevelvollisuus. Se on kiistattoman oikea ja yleistä arvostusta saanut järjestely Suomen puolustamiseksi.

Asevelvollisuus ja suuri reservi ovat olleet Suomen puolustamisen selkäranka aina näihin päiviin asti. Se on sitä toki edelleen, mutta nyt on olemassa suuri riski tuon selkärangan ”nitkahtamiseen”. Suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkeata luokkaa. Mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan uskottavuutta.

 

Arvoisa puhemies!

Maanpuolustustahto ei auta, jollei meillä ole asiansa osaavaa henkilökuntaa, varusmiehiä sekä reserviä ja jos henkilökunnan osaamisen taso on uhattuna, tarkoittaa se samalla varusmiesten ja reserviläisten osaamisen alasajoa. Kyse on siis maanpuolustustahdon lisäksi resursseista. Jollei niitä ole tai jos ne eivät vastaa ajan haasteisiin, on olemassa suuri riski maanpuolustuskyvyn olennaiselle heikkenemiselle. Ja sitä riskiä ei kannata ottaa.

Kun samaan aikaan puhutaan yhä pienenevistä ikäluokista ja niihin vedoten ajetaan toimintoja alas, niin itse pitäisin suurempana riskinä sitä, että yhä pienempi osa ikäluokista jaksaa tai kykenee ylipäätään selviytymään asevelvollisuuden suorittamisesta. Kyse ei ole pelkästään maanpuolustamisesta vaan kyse on myös yhteiskunnallisesta aikapommista. Nuorten miesten kunnon, niin fyysisen kuin psyykkisen, parantamiseen tuleekin panostaa välittömästi. Ja tämä työ on aloitettava jo varhaisvuosilta.

Kyse ei ole siis pelkästään siitä käykö nuori mies armeijan vai ei. Jotta meillä olisi jatkossakin taistelukykyinen reservi, kiinnostava varusmiespalvelu ja eritoten kunnoltaan ja mieleltään terve nuoriso, on näihin asioihin kiinnitettävä vakavaa huomiota!

 

Arvoisa herra puhemies!

Puolustusvoimauudistusta on tehty erikoisella tavalla. Kenraalikunta puolustaa uudistusta ja kertoo, että uudistus on tehty heidän itsensä valmistelemana. Toisaalta käsky uudistuksiin on tullut hallituksen suunnasta. Kuka on siis vastuussa näistä esitetyistä ratkaisuista? Kun näillä päätöksillä eittämättä heikennetään puolustusvoimien kykyä selviytyä tehtävistään, niin kuinka helppoa tai mahdotonta on saattaa tilanne paremmalle tolalle myöhemmin? Yleensä on nimittäin niin, että mikä ajetaan alas, sitä kovin harvoin ajetaan enää takaisin ylös. Puolustusvoimien henkilökunnalle nämä muutokset ovat raskaita. Osalle toki järjestyy töitä edelleen, mutta iso joukko joutuu etsimään uutta työtä. Se on haastavaa varsinkin niillä alueilla, jonne rakennemuutos on jättänyt savuavia raunioita.

Apu-lehden numerossa 8/2012, entinen ilmavoimien komentaja ja puolustusministerön kansliapäällikkö, evp kenraaliluutnantti Matti Ahola kertoo kantansa: ” Suomen valtionjohto tuhoaa armeijan uskottavuuden rajulla säästökuurilla, joka poikkeaa voimassaolevasta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Tämä taas altistaa  Suomen ulkopoliittisen painostuksen kohteeksi”.

Hallitus vakuuttaa meille, ettei Suomen puolustusvoimien uskottavuus kärsi näistä säästötoimista. Kuitenkin iso joukko maanpuolustuksen parissa työskenteleviä tai siinä uransa tehneitä ammattilaisia näyttää olevan aivan eri mieltä.

 

 

 

 

 

 

Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?

Sunnuntai 26.2.2012 klo 12:54 - Jari Lindström

Olipa mainio sää ulkoiluun! Se tuli kyllä aivan selväksi, että liikuntaa pitää lisätä. Tässähän rupeaa hengästymään ihan pienestäkin suorituksesta. Kun on vasen olkapää sellaisessa kunnossa, että sillä ei enää suurempia rautoja nosteta ja polvet kiukuttelevat alinomaa, niin jotain on silti tehtävä. Olkoon se sitten vaikka kävelyä. Tehokasta sekin.

No pieniä ovat kuitenkin omat "murheet". Viikolla, eli viime tiistaina(21.2) oli eduskunnan kansalaisinfossa perussuomalaisten eduskuntaryhmän järjestämä tilaisuus, jonka otsikkona oli :

SYRJÄYTYMISEN TORJUNTA KOULUTUKSEN JA PERHETYÖN KEINOIN

Saimme paneelikeskusteluun erittäin hyviä ja asiantuntevia kannanottoja, niin panelisteilta kuin yleisöltäkin. Näitä keinoja ja tapoja on nyt sitten vietävä eteenpäin.

Esille nousivat mm. koulutuksen erilaiset polut eli oppisopimusjärjestelmän kehittäminen, mestari-kisällimalli, syrjäytyminen ja sen ehkäisyn keinot erityisoppilaitoksen opettajan näkökulmasta, ennaltaehkäisevä perhetyö ja perheen rooli.

Kaiken kaikkiaan noita saatuja ehdotuksia käymme nyt läpi ja viemme niitä eteenpäin. Itse asiassa jo nyt tuon paneelin antia on luovutettu eteenpäin.

Panelistit:

Annika Vallin, psykiatrinen sh, terapeutti, Pori
Maija Koski, opettaja, Keskuspuiston ammattiopisto
Kari Viinisalo, oppisopimusjohtaja Helsingin kaupunki
Mika Niikko, kansanedustaja, PS
Hanna Mäntylä, kansanedustaja, PS

Itse olin tilaisuuden puheenjohtajana. Näiden tilaisuuksien anti on arvokasta. Nämä eivät tietenkään ratkaise yhtään ongelmaa, mutta näiden tilaisuuksien kautta on mahdollista saada arvokasta tietoa niiltä, jotka painivat ongelmien kanssa työkseen. Tai joilla on muuten omakohtaista kokemusta ko.asioista. Kun se kaikki tieto ja viisaus ei asu päättäjien päissä... ei todellakaan.

Syrjäytyykö kukaan ihan itse vai syrjäytytetäänkö hänet? Sitä sopii miettiä. Väittäisin, että tuskin kukaan tai aniharva ihan omasta halustaan syrjäytyy, hänet syrjäytetään.

PS. Jätimme TyV:ssa eli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vastalauseen, joka liittyi seuraavaan asiaan:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella ja siihen liittyviksi laeiksi.

Vastalauseemme liittyi ennakkovalvontaan, jossa esityksen mukaan siitä vastuu oltaisiin siirtämässä viranomaisilta laivanisännälle.

Tässä vastalauseemme ydinkohta:

Katsomme, että työsuojeluviranomaisen alusten piirustusten ennakkovalvonnasta ei tule luopua, vaan laivanisännän tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lähettää alusten työ- ja asuin-tilojen piirustukset työsuojeluviranomaisen tarkastettavaksi. Samoin on toimittava, jos aluksella tehdään olennaisia muutostöitä. Ja kerrottakoon myös samalla se, että Keskusta yhtyi vastalauseeseemme, josta kiitos heidän edustajilleen Mikko Savolalle ja Eeva-Maria Maijalalle.

Väliaikainfoa

Torstai 23.2.2012 klo 8:34 - Jari Lindström

Tänään saa vieraita Kouvolasta- rakennus-ja ympäristölautakunta tulee käymään. Päivän ohjelma on omalta osaltani kiireinen, mutta näille vieraille etsin aina tilaisuuden tullen aikaa kalenteristani.

Tiistain kansalaisinfo oli taas onnistunut, kiitos asiantuntijoiden ja yleisön. Saimme hyvää taustatietoa ja ratkaisumalleja syrjäytymisen ehkäisyyn käytävää työtä varten. Kerron siitä lisää vielä tämän viikon aikana.

Kuntatyöryhmämme tekee omaa työtään ja sen etenemisestä tiedotetaan aika ajoin ryhmäämme ja työn valmistuttua kaikkia kiinnostuneita.

 

 

Märkä rätti

Lauantai 18.2.2012 klo 22:10 - Jari Lindström

Perjantaina(17.2) uutisoi Yle/Kymenlaakso näin:

"Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Careassa on suunnitelma tasoittaa psykiatrian lääkäritilannetta järjestämällä palveluja yli kuntarajojen. Osana suunnitelmaa on myös psykiatrian siirtäminen Kuusankoskelta Kotkaan".

Sillä lailla. Mitenkäs se homma oikein menikään sen Ratamon kanssa? Että jos sitä ei päätetä rakentaa Sairaalanmäelle, niin psykiatrinen sairaala viedään Kotkaan. Minulla on sellainen muistikuva Ratamo-kokouksesta, että siellä äänestettiin ensin Sairaalanmäki pois tieltä ja sitten Kasarminmäki ja Kotiharju ottivat yhteen. Kotiharju sai enemmän ääniä ja tuli valtuuston päätökseksi. Eli suo voitti.

JA NYT, Carea on tälläisia suunnittelemassa! Tai eihän nyt sentään koko Carea vaan ideaa esittää Carean psykiatrian johtava ylilääkäri Ari Ronkainen. Ronkainen hakee Carean toimitusjohtajaksi ja on tehnyt kehityssuunnitelman jossa tämä psykiatrisen sairaalan siirtäminen on osa kokonaisuutta.

Me esitimme erääksi perusteluksi omalle kannallemme erittäin syvän huolen työpaikkojen siirtymisestä Kuusankoskelta Kotkaan. Turhaa pelkoa? Ei näköjään kun tällaisia esitetään!

Näin asiasta kirjoitetaan tuossa samassa uutisessa(Yle/Kymenlaakso):

"Psykiatrisen sairaalan kohtalo herätti keskustelua Kouvolan päättäessä uuden sairaalakeskuksen, Ratamon sijaintipaikasta viime vuonna. Kouvolalaisten pelko oli, että psykiatrinen hoito siirtyy Kotkaan, jos keskuksen paikaksi tulee muu kuin Sairaalanmäki Kuusankoskella. Silloin Carealta ei otettu asiaan voimakkaasti kantaa. Ratamo-keskuksen paikaksi päätettiin lopulta Kotiharju Kouvolan keskustassa".  Lopuksi viimeinen sana Carea toimitusjohtaja Kari Hassiselle ja lainaus edelleen Yle/Kymenlaakson uutisesta:

"Jatkuva päivystys tulee siirtymään keskussairaalaan, joten psykiatrian paikka on siellä".