Oma ohjelmani

Tässä on ajatuksia, mielipiteitä, ehdotuksia ja jopa esityksiä siitä, miten itse näen eri osa-alueiden hoitamisen. Täydellinen tuo ei ole eikä mikään "vaihtoehtobudjetti", mutta omani kuitenkin.Tuosta saa ainakin jonkinlaisen pintaraapaisun niistä asioista, joita koen tärkeäksi kehittää.

Täydennän listaa kun ajatuksia tulee ja palautetta saa ilman muuta antaa.Myönnän, että minulla ei vastauksia kaikkeen. EI sitä ole kenelläkään. Jos aiemmat hallitukset ovat onnistuneet jossakin, on se ollut pois jostain muusta.

Veroista

- veroja ei tarvitse rakastaa, mutta ilman veroja tämä yhteiskunta ei pyöri. Terävä huomio sinänsä. Verot maksukyvyn mukaan. Ei tasaveroa vaan progressio.

- varallisuusveron poisto oli suuri virhe, ei sen valtiolle tuottaman verokertymän vuoksi vaan moraalin kannalta. Rikkailla on varaa maksaa myös tätä veroa.

-ruoan arvonlisäverotus on pidettävä sellaisella tasolla, että sellaiseen perusasiaan kuin ruoka on varaa kaikilla.

-Arvonlisäveron ja tuloverotuksen pitäminen tasapainossa on taidetta sinänsä. Näillä kahdella verotustavalla kun kerätään valtion kassaan merkittävä osa valtion tuloista.

-Euroopan Unionille ei todellakaan pidä antaa oikeutta verottaa kansalaisia,  sanon siis ei erillisille EU-verolle.

  Energiapolitiikasta ja ilmastosta

- Suomi on pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maa. Tämän soisi näkyvän energiapolitiikassamme. Täällä tarvitaan edelleen yksityisautoilua ja koteja pitää lämmittää. Se on realismia. Siitä ei pidä siis rangaista!

-  ilmastonmuutoksen varjolla on tehty ja tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka edesauttavat suomalaisen teollisuuden vähenemistä ja sitä kautta lisäävät työttömyyttä. On hölmöä, että ensin tehdään poliittinen päätös, jossa Suomi sitoutuu päästörajoituksiin ja sitten vasta ryhdytään miettimään miten niihin tavoitteisiin päästäisiin. On otettava huomioon se, mitä suomalainen teollisuus on jo nyt tehnyt. Ilmastomuutospolitiikkaan on saatava realismia vouhottamisen sijaan. Tätä tarkoitan kun puhun ”viherpiipertämisestä”.

-  Suomen rooli maailman ilmastopolitiikassa voi olla esimerkkinä toimiminen ja uusien menetelmien kehittäminen, mutta ei oman teollisuutemme toiminnan vaikeuttaminen ja kilpailukyvyn heikentäminen.

- energian saamisen turvaamiseksi ja omavaraisuuteen pääsemiseksi on ydinvoima yksi vaihtoehto muiden joukossa. Uusiutuvat energiamuodot eivät vain vielä ole riittäviä energiantarpeemme täyttämiseen. Se on faktaa. Joten nykyisellä kulutuksella ydinvoimaa ei voida millään sulkea pois. Puhumattakaan siitä, että kulutus kasvaa…

- Uusiutuvia energiamuotoja tulee silti edelleen kehittää ja etsiä.

- Mitoitettakoon energiantuottaminen sen tulevaa käyttöä vastaavaksi.

-  jätteiden hyötykäyttöä on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi voi olla osaamisellaan ja innovatiivisuudellaan edelläkävijä

- bioenergia on jo nykypäivää ja myös tulevaisuutta. Potentiaalia on, jos uskallamme ottaa sitä käyttöön. Kyllä joku sen tekee jos me odotamme sormi suussa. Tässä voisi olla tulevaisuuden uusi Nokia

Sosiaalipolitiikka

-   kaikille suomalaisille tulee taata perusturva. Uuden lain mukaan perusturvan tasoa tulee tarkastella säännöllisesti. Tätä pidän hyvänä asiana, mutta pelkkä tarkastelu ei riitä vaan tasoa pitää uskaltaa nostaa jos/kun elinkustannukset nousevat(indeksiehto). Ostovoimasta on siis kyse tässäkin.

-  on pidettävä huoli niistä, jotka eivät syystä tai toisesta itse siihen pysty. Tähän yhä kasvavaan joukkoon on panostettava. Ennen kaikkea niin, että ”kelkasta pudonneet” nostetaan uudelleen kyytiin.

-  valtion tehtävä on huolehtia kaikista, mutta jokaisen on myös tunnettava oma vastuunsa, niin itsestään, läheisistään kuin ympäristöstään. Kaikkea ei voi antaa valtion vastuulle.

- Tärkein asia on huolehtia kaikkein köyhimmistä kansalaisista. Heiltä ei ole varaa leikata yhtään! Rahoitus tälle löytyy kunhan meillä on työtä ja sitä kautta jaettavaa.

- sosiaaliturvan tasoa ei saa alentaa

- omaishoidon tuki keskitettävä KELAlle ja saatettava oikeudenmukaisemmaksi

- asumistukea maksetaan nykyisin monelle eri tahoille; opiskelijoille, eläkkeensaajille, asevelvollisille sekä yleistä asumistukea. Voisiko tätä järjestelmää yksinkertaistaa? Asumistuki sinällään on perin kannatettavaa ja monelle aivan välttämätöntä.

- ylipäätään tukiviidakon yksinkertaistaminen, byrokratian vähentäminen ja yhden luukun periaatteella toimivat järjestelmät olisivat paitsi asiakkaan niin nähdäkseni myös yhteiskunnan etu. Myös taloudellisesti.

Työ

- työn uudelleenjako; on ryhdyttävä toimenpiteisiin työn jakamiseksi. On kestämätöntä, että samaan aikaan meillä on työvoimapulaa ja työttömyyttä, ylitöitä ja ei töitä, jaksamisongelmia ja tuhansia työtä odottavia. Aivan varmasti työn uudelleen jakamisella saisimme ainakin ensiapua joillekin ihmisille. Niin työelämässä oleville kuin työttömille. Tässä on suurin rooli kolmikannalla. Yhteiseen pöytään heti!

-  Eläkeiän nostaminen? Suhtaudun siihen kriittisesti, koska kategorinen nostaminen ei auta. Pitää ottaa huomioon mm. työn luonne. Jos työuria halutaan pidentää, tehtäköön se alkupäästä.

- Työ on ihmisen perusoikeus ja ilman sitä meillä ei ole mitään jaettavaa. Työn vastaanottamisesta onkin tehtävä kannustavampaa, myös lyhyiden työsuhteiden osalta.

- pätkätyön työehtoja tuleekin siis parantaa

-irtisanomissuojaa on parannettava eurooppalaiselle tasolle, mahdollisimman nopealla aikataululla

-  työssä pitäisi jaksaa yhä pidempään. Se vaatii  sanahelinän sijasta ihan oikeita toimenpiteitä ja panostuksia työhyvinvointiin. Mm.vuorotteluvapaa, joustavat työajat, joustavat työnkuvat ja ennen kaikkea se, että itse pääsee vaikuttamaan oman työnsä kuvaan.

  Koulutus

-  Erilaisten papereiden ja tutkintojen vaatimisen sijaan tulisi korostaa enemmän ammatillista, käytännön osaamista. Ei kaikkeen tekemiseen tarvita tutkintoa! Näin saataisiin edes osa nuorista nopeammin työelämään. Tämä voisi olla yksi polku työhön. Toki oppisopimusjärjestelmä on olemassa, mutta silti tutkintojen sijasta meillä voisi olla muitakin polkuja niille, joiden on vaikea keskittyä pänttäämiseen. Myönnän, että asia vaatii oikeaa asennetta myös työnantajilta.

-  koulutuksen tulee liittyä olennaiseen. Koulutetaan ihmisiä joustavasti, niille aloille joilla on työtä tarjolla.

- Ollaan ”ketteriä” reagoimaan uusiin haasteisiin eli koulutuksen on oltava ajan tasalla

- Kuunnellaan siis mitä työelämä ja yritykset haluavat.

- haaskaamme edelleen liikaa resursseja turhaan koulutukseen. Ei ole kenenkään etu, että nuori istuu koulunpenkillä vain pakosta eikä ole vähääkään kiinnostunut opetuksesta. Onkin syytä tarkentaa hakumenettelyä. Mihin haetaan ja miksi?

Euroopan Unioni/EMU

-  Euroopan Unioni on ennen kaikkea suuren rahan liitto. Nykyisen integroitumisen tiivistäminen vie kohti liittovaltiota, jonka tunnusmerkit ovat jo itse asiassa olemassa. Yhteinen presidentti, ulkoministeri, raha ja EU-jäsenyyden kirjaaminen Suomen perustuslakiin ovat mielestäni osoitus tästä suunnasta. Tämä kehitys ei ole kannatettavaa.

- Yhteinen valuutta, euro, on ollut hyvä matkustettaessa EU-maasta toiseen.

- Euroon siirtyminen on nostanut hintoja. Ei todellakaan hyvä asia!

- Euroon siirtyminen oli hyvä asia suurpääomalle, mutta katastrofi se oli ennen kaikkea tuhansille teollisuuden työntekijöille. Vahva euro on vienyt tuhansia työpaikkoja Suomesta.

-  Suomi on ollut nettomaksaja Euroopan Unionissa lähes koko jäsenyytensä ajan. Tämän päälle olemme joutuneet tukemaan asiansa huonosti hoitaneita jäsenmaita suurilla summilla. Kestämätöntä! Tätä ei pidä enää jatkaa.

-  Kun 1995 äänestimme Suomen liittymisestä EU:iin, oli monelle erinomaisen epäselvää mistä itse asiassa äänestimmekään. JOS kansalaisilta olisi kysytty vaikkapa ”haluatko luopua omasta rahasta?” tai ” haluatko luovuttaa päätösvaltaa Euroopan Unioniin”, niin miten olisi käynyt? Päätösten tekeminen vaatisikin ymmärrystä siitä, mistä olemme päättämässä. Tämän esille tuominen suomenkielellä ei vaan onnistu kovinkaan monelta. Ja siksi, päätökset ja varsinkin niiden vaikutukset tulevat ”yllätyksenä”. Juuri tästä olen puhunut näillä pienemmillä foorumeilla. Monesti turhaan.

-  Euroopan Unionista voi erota. Se pitää silloin mielestäni alistaa kansan päätettäväksi. Eroaminen on vähintään yhtä suuri prosessi kuin liittyminenkin, mutta ei mahdoton.

NATO ja puolustuspolitiikka

-  En kannata liittymistä NATOon!

- Suomen puolustuspolitiikka nojatkoon edelleen yleiseen asevelvollisuuteen

-  pienenevät ikäluokat tuovat haasteita ja varuskuntien määrää joudutaan vähentämään. On syytä keskittää osaaminen ja koulutus strategisesti oikein. Kouvolan alue on vahvaa varuskunta-aluetta ja siitä on syytä pitää edelleen kiinni.

-  varusmiespalveluksen palvelusaikaa voidaan tarkastella ja joiltakin osin lyhentää

-  puolustusmenot ovat valtion budjetista ovat luokkaa 5-6% eli 2011 2,85 M€. Osuus on ollut tuota luokkaa vuodesta 2003. Vaikka siis ikäluokat pienenevät, niin kalustohankinnat ja materiaali maksaa joka vuosi entistä enemmän. Näinhän on luvuista pakko päätellä.

- Ilman säästöjä ja leikkauksia ei varmaankaan selvitä, mutta uskottavan puolustuksen vuoksi on oltava tarkka siitä, mistä leikataan. Tuo jo mainitsemani lyhyempi palvelusaika voisi olla yksi keino, eräille koulutushaaroille.

Talous

- valtion taloutta ei saada tasapainoon yhdellä keinolla.

- hyvä työllisyys on keino numero yksi ja tärkein

-  kasvulla on ennen selvitty, nyt on myös mietittävä kasvun rajoja. Mikä riittää?

- velkaa ottamalla selvitään jonkin aikaa, mutta velanmaksun aika tulee aina

-  veroilla rahoitetaan elämisemme, mutta liialla verottamisella viedään edellytykset toimia

- tuottavuus; kirosana? Käyttäisin enemmänkin termiä: tehdään asiat järkevämmin.

-  poistetaan päällekkäistä toimintaa

- käytetään tietojärjestelmiä tehokkaammin hyväksi

- tarvitaanko kaikkia saavutettuja etuja, tukijärjestelmäviidakkoa pitää voida tarkastella kriittisesti

-  lakataan syytämästä meille kuuluvaa rahaa Euroopan Unionin ”pelastamiseksi”, todellisuudessa raha menee pankeille.

-  on oltava paljon kriittisempi Suomen maksamiin EU- maksuihin. Mitä sillä saamme ja mitä se meitä hyödyttää? Mielenkiinto omien rahojemme perään on tervettä itsekkyyttä ja järkevää toimintaa.

- KELA-korvaus yksityisestä sairaanhoidosta hyödyttää myös monikansallisia pörssiyhtiöitä(Mehiläinen, Terveystalo, MedOne) miljardiluokkaa vuositasolla, voisiko tämänkin rahan käyttää omiin tarpeisiimme?

Maatalous

- Suomi tarvitsee omaa maatalouttaan.

- suomalainen ruoka on mielestäni puolustamisen väärti, tarvitsemme puhdasta, kotimaista ruokaa. Tämä on myös arvovalinta. Mitä halutaan syödä?

- Kyse on myös huoltovarmuudesta. Omavarainen tuotanto kriisien aikana on turva, joka kannattaa myös pitää mielessä.

-  kansallisten maataloustukien osalta voidaan miettiä onko mitään järkeä tukea Herlinejä, Wahlrooseja ja muita ökyrikkaita, joille moinen tuki on täysin turhaa. Sekin raha voidaan käyttää johonkin järkevämpää ja perustellumpaan asiaan, muun muassa isolle joukolle viljelijöitä jotka sitä enemmän tarvitsevat.

-   Kansallinen 141- tuki tulee säilyttää. Suomi on pohjoinen maa ja erityisolot vaativat erityistukea. Ei tämä ole suinkaan Euroopan Unionin ainoa erityisen alueen tuki. Välimeren maat käyttävät siekailematta hyväkseen Unionia.

Maahanmuutto ja -muuttajat

-  ryhdytään harjoittamaan järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa

-  perussuomalainen puolue on ollut tienraivaaja ja tuonut epäkohdat esille jo kauan aikaa sitten, nyt ne kelpaavat muillekin. Älä kuitenkaan ”osta” piraattituotetta kun voit saada alkuperäisenkin!

-   hoidetaan ensin täällä jo olevien maahanmuuttajien ongelmat ennen kuin ryhdytään haalimaan lisää

- kuka tämän kaiken maksaa? ME. Siksi meillä pitää olla oikeus saada kustannukset tietoomme. Ei riitä enää selitykseksi se, että valtio maksaa, EU maksaa jne.. Kun totuus on se, että me maksamme tämän kaiken. Raha vain kiertää eri reittejä…

- tänne tulevilla on oltava oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia

Eläkeläiset

- pienituloisten eläkeläisten asemaa ei saa enää kurjistaa, takuueläke on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että muita etuja heikennetään

- ns. taitetun indeksin palauttaminen 50/50 on hyvä tavoite, johon tulee pyrkiä

- työeläke on ansaittua rahaa

- ennen kaikkea eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseen tulee panostaa, koska suuri osa tästä rahasta menee suoraan kuluttamiseen ja siten osaltaan pitää pyörät pyörimässä

Lapset ja lapsiperheet

- neuvolapalvelut ovat osa suomalaista lapsien hoidon kulttuuria, niistä tulee pitää kiinni

- lapsiperheiden köyhyys on huolestuttavasti lisääntynyt,  lapsilisiä ja yksinhuoltajalisiä EI saa vähentää toimeentulotuesta!

- lapsilisät tulee sitoa indeksiin

- lastenhoidon kustannukset työnantajalle työstä poissaolosta(vanhempainvapaa) olisi jaettava molempien vanhempien  työnantajan kesken

- syntyvyyden nostamista on kannustettava. Tarvitsemme lisää lapsia, tulevaisuuden veronmaksajia