Rautalanka tai -kanki

Tiistai 16.6.2009 klo 8:43 - Jari Lindström

Nimimerkki "Pave" ihmetteli Kouvolan Sanomissa(15.6) perussuomalaisten suosiota täällä Kouvolassa.

Joku populisti jossain Turun takana vetää äänet Kymijoen kaupungista, ihmetteli tämä Pave. Kuka tämä populisti on? Se ei minulle oikein auennut.

Timo Soinihan asuu Espoossa.

Keppihevosena käytetään Paven mukaan Voikkaan tehtaan lopettamista.

Vielä kerran, ties monennenko: Ei SDP, ei Valto Koski, ei Lauri Lamminmäki olleet lopettamassa tehdasta. Minä en ole yhtään ainutta kertaa syyttänyt näitä tahoja tehtaan lopettamisesta.

Sen sijaan olen kyllä tuonut esiin sen mitä tehtiin tai oltiin tekemättä lopettamispäätöksen tultua ilmi. Sen mikä oli SDP-taustaisen työväen presidentin Martti Ahtisaaren rooli siinä. Miten ay-liike reagoi tai oli reagoimatta. Miten otti kantaa Paavo Lipponen. Millaista politiikkaa Lipposen hallitus teki ylipäätään. Jokainen voi halutessaan miettiä näitä ja ehkäpä sitten kysyä uudestaan itseltään, olisiko niillä kenties jotakin tekemistä SDP:n alamäkeen?

Näistä asioista ja niiden yhteisvaikutuksesta on kyse. Ei sen enemmästä tai vähemmästä. 

Jos tätä ei ymmärrä, niin syytönhän minä siihen olen. Ei kyse ole myöskään siitä, että ihmiset kuvittelisivat perussuomalaisten olevan jokin maailmanparantaja. Se vain on ollut vaihtoehto ja moni on sen valinnut.

Monet ovat vain kokeneet, että SDP ei enää kykene puhuttelemaan ihmisiä. Sen tekemät teot ja toisaalta puheet ovat olleet liian jyrkässä ristiriidassa ja ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi. Tämän olen kuullut niin monesta suusta, että analyysini ei ole omasta päästä keksittyä. Kysykää esim. eläkeläisiltä, joilta on viety iso osa ostovoimaa.

Perussuomalaisten linjasta tämä nimimerkki Pave kertoo käsittämättömästi, että "jokainen hoitakoon omat asiansa". Mistähän se on repäisty? 

Jokaisen on tietenkin kannettava vastuuta omista tekemisistään, mutta ilman muuta heikompia pitää auttaa. Solidaarisuudesta ja sen puutteesta kannattaisi kyllä syytellä ihan muita tahoja kuin perussuomalaisia. 

Se pelkkään omaan napaan tuijottaminen kun johtaa juuri siihen mistä  olen kirjoittanut. Monta tuhatta sanaa...

En tässäkään kirjoituksessa ryhdy opettamaan toisia puolueita miten niiden tulisi toimia. Siihen minulla ei ole taitoa eikä kykyä, eikä halua. Sen sijaan keskityn tekemään tätä politiikkaa perussuomalaisesta näkökulmasta. 

Siihen kuuluu kansankielellä puhuminen, asioiden tuominen esiin ymmärrettävästi ja keskusteleminen ihmisten kanssa samalla tasolla. Ei yläpuolella mestaroiden. Jos sitä kutsutaan populismiksi, niin olkoon sitten niin. Puhukoon muut ja toimikoot politiittisella kapulakielellä. Jos se tuntuu hienolta ja antaa itsestä uskottavan kuvan. Minusta se kertoo ylimielisyydestä. 

Jos asioita ei osaa pukea yksinkertaisempaan muotoon ja kertoa niitä ymmärrettävästi ihmisille, niin ei todellakaan kannata ihmetellä aktiivisuuden puutetta vaaleissa ja epäuskoa poliitiiseen päätöksentekoon ja poliitikkoihin.

Eikä sen, että puhuu ja kirjoittaa ymmärrettävästi tarvitse tarkoittaa huonoa ja taitamatonta asioiden hoitamista. Eikä munkkilatina takaa hyviä ja viisaita päätöksiä.

Siinä nyt lyhykäisyydessään pientä analyysin poikasta. Ihan rautalangasta tai tässä tapauksessa, rautakangesta väännettynä.