EU-rahoituksen kokonaisvaltainen käyttö -linkki ei toimi.

Minä koitan korjata sen kun ehdin- kiitos vinkistä;)

Mozillalla pelaa.

Lähdet väärästä päästä liikkeelle, jos kuvittelet EU-rahoituksesta ratkaisua Kymenlaakson teollisuuden alasajon korjaamiseen. EU-projektirahaanhan liittyy lähes poikkeuksetta omavastuu ja julmettu byrokratia. EU:n osuus (lienee useimmissa tapauksissa noin 40 % hankkeen kustannuksista) meneekin lähinnä hallinnointiin ja yleiskuluihin. Paljon järkevämpää olisi ohjata julkinen tuki suoraan jo olemassa olevien organisaatioiden kautta mahdollistamaan niiden joustavan resurssoinnin.

Pahimmillaan ELY- (entinen TE-) keskus on myöntänyt EU-rahaa siten, että valtion työntekijöitä on siirretty nimellisesti (käytännön tehtävät eivät muuttuneet) EU-projektiin eikä ketään otettu heidän tilalleen. Näin saatiin työntekijöiden palkat siirrettyä osaksi EU:n maksettaviksi ja lisäksi maksatettua projektilla työhuoneiden vuokria ja muita näennäiskustannuksia (mm. laskennallisia energia- ja kommunikaatiokuluja). Lopputuloksena oli käytännön työhön käytettävän työajan väheneminen, kun aikaa meni projektin vaatimaan hallinnointiin ja kokoustamiseen. Kaikki tämä siis ELY/TE-keskuksen tieten ja sallimana pelkästään siksi, että voitiin näyttää ministeriöön päin aktiivisuutta EU-rahojen käytössä. Lopputulos oli siis täysin päinvastainen asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Samaa sarjaa on Perussuomalaisten varjobudjetin mestari-kisälli -toimintamalli. Miksi pitäisi keksiä pyörä uudelleen, kun on jo olemassa varsin toimiva oppisopimusjärjestelmä? Siihenhän liitetään työnantajalle myönnettävä palkkatuki oppijan perehdytykseen käytettävän ajan korvaamiseen, ja oppijalla on tarvittaessa mahdollisuus ammattitutkinnon suorittamiseen. Jos kyse ei ole kuntouttavasta työtoiminnasta, en usko, että rekrytoinnissa tarvitaan ulkopuolista peräänkatsojaa. Tarvittava tuki oppijalle ja työnantajalle voidaan järjestää joko ELY- tai oppisopimustoimiston kautta huolehtimalla niiden resurssoinnista ja tarkentamalla oppisopimuksiin liittyvää ohjeistusta. Mestari-kisälli -mallista on muuten käynnissä Kouvolassa RAY:n rahoittama projekti, joten kannattaisi kysellä projektin toimijoilta, miten kävi. Järkevämpää olisi käyttää rahat Mestari-kisälli -leikin rahoituksen sijasta vaikkapa palkkatukirahojen riittävyyden varmistamiseen ja em. toimijoiden rahoitukseen.

Miten mahtaa vaikuttaa Suomeenkin suuntautuvaan maahanmuuttoon kehitysavun romahduttaminen esittämällänne tavalla? Kun toisaalta haluatte vähentää maahanmuuttoon liittyviä kuluja niin eikö olisi järkevää yrittää auttaa kehitysmaita siten, että tarve ei-työperäiseen maastamuuttoon niistä meille vähenisi?

Kehitysavun nykytoteutuksesta voi olla montaa mieltä, mutta sen sijaan, että vaatisitte avun tarkempaa kohdentamista tai uusien auttamistapojen kehittämistä, teidän kristillis-sosiaalisuutenne vaatii kaikkein kurjimmassa asemassa olevien ihmisten jättämistä heitteille.

Esittämänne leikkaukset maahanmuuton kustannuksiin ovat mahdollisia, jos turvapaikkahakemusten käsittelyaikaa saadaan radikaalisti lyhennettyä. Ette kuitenkaan esitä lisäresursseja hakemusten käsittelyyn, joten jopa vuosia kestävä päätöksen odottelu esittämissänne olosuhteissa merkitsisi todennäköisesti maahanmuuton kustannusten tosiasiallista nousua. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden psyykkisten sairauksien hoitokustannukset nousisivat ja riski oleskeluluvan saaneiden kotoutuksen epäonnistumisesta kasvaisi.

Asumistukirahojen nostaminen ilman järjestelmän rakenteellisia muutoksia valuu suoraan vuokranantajille ilman, että asumistukea saavien tilanne kohenee. Vähimmäistavoitteena tulisi olla asumistukeen oikeuttavien asunnon neliörajoitusten poistaminen ja tuen maksaminen pelkästään ruokakunnan henkilöluvun mukaan.

Ei tässä olla Kymenlaakson teollisuutta hyvänen aika pelastamassa YKSIN EGR-rahoituksella. Kannattaa varmaankin lukea uudelleen esittämäni ajatukset. EGR olisi ja on mahdollinen apu siinä vaiheessa kun ihmisten ammatillinen koulutus uhkaa loppua 500 päivän jälkeen ja nimenomaan taloudellisten seikkojen vuoksi. Tällöin olisi eräs tutkimisen arvoinen vaihtoehto saada tukea jotta koulutus voidaan viedä loppuun asti. Minä siis yritän parhaani mukaan etsiä ratkaisuja tulevan varalle. Voisin tietysti olla hiljaa ja tyytyä siihen, että kaikki vaihtoehdot on jo tutkittu ja tiedossa. Mutta en ihan siihen usko...

Rohkenen olla ja olenkin oppisopimusjärjestelmän siunauksellisuudesta eri mieltä. Uskon, että Mestari-kisälli-malli voi hyvinkin toimia paremmin.
Pyörää ei välttämättä tarvitse keksiä uudestaan, mutta sen käyttöä voi miettiä tarkemmin.

Mitä tulee sitten perussuomalaisten vaihtoehtoiseen budjettiin, niin siinä on omat heikkoutensa, mutta myös vahvuutensa. Olemme saaneet siitä kiitosta kritiikin lisäksi. Toki on niin, että kaikille ei mikään ole hyvä, ei vaihtoehto eikä vaihtoehdottumuus.
Ei hallituksenkaan budjetti ole täydellinen, kaukana siitä. Mutta se on heidän arvomaailmansa mukainen ja meidän esityksemme on oman näköisemme. Kumpi on väärässä ja kumpi oikeassa? Ei kumpikaan- molemmilla on oma vaihtoehtonsa.

Hukkasit kommenttini pääpointin tai sitten et halunnutkaan sitä ymmärtää, joten vielä kerran: pitäisi huolehtia siitä, että olemassa olevat työllistämisen ja yrittämisen tukemiseen luodut organisaatiot saavat riittävät resurssit toimintaansa - siis suoraan eikä EU-byrokratiaan paketoituna projektirahana. Kuten esimerkissäni kuvasin, EU-rahoitus voi jopa VÄHENTÄÄ RESURSSEJA tästä normaalitoiminnasta. Tuplaorganisaatioiden virittely lämmittää EU-projekteihin valittuja ja tuo julkisuutta (mm. poliitikoille), mutta se on totaalisen väärä tie.

Kannattaisiko pyytää avustajiltasi listaa esimerkiksi Kaakkois-Suomen EU-rahoitteisista projekteista ja miettiä, olisiko samalla rahalla (= omarahoitusosuus) saatu kenties enemmän aikaan suuntaamalla se suoraan normaalitoimintaan. Tietysti työllistämisen ja yrittäjyyden edellytyksiä voidaan luoda myös huolehtimalla infrastruktuurista ja kehittämällä lainsäädäntöä työllistämistä edistäväksi. Aktiivisuutta kaivattaisiin myös valtion virastojen ja laitosten alueellistamiseen tai ainakin edes nykyisten työpaikkojen pitämiseen alueella.

Irtisanova yritys voi ja sillä on moraalinen velvollisuuskin tukea irtisanottuja erilaisten tukipakettien avulla (mm. opiskelun ja yrittämisen tukeminen), mutta julkisten varojen käytössä tulee noudattaa ehdotonta tasapuolisuutta. Lähtökohtana tulee olla perustuslainkin takaama kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu eikä parempiosaisten työttömien/irtisanottujen luokan luominen julkisilla varoilla (edes EU:n "ilmaisrahalla").

Uskon että olet kanssani eri mieltä oppisopimuksen siunauksellisuudesta ja että mielestäsi oma mestari-kisälli -ehdotuksenne olisi parempi. Et kuitenkaan perustele mitenkään, minkä takia nykyinen oppisopimusjärjestelmä ei voisi toimia tai miksi sitä ei voisi kehittää. Tällainen eri mieltä oleminen kyllä sopii hyvin yhteen vaalisloganinne kanssa (..."on muuta mieltä kuin vanhat puolueet") eli idea on hyvä koska se on hyvä. Piste.

Oppisopimushan mahdollistaa joko ammatilliseen tutkintoon johtavan kokonaisuuden tai sitten sitä voi käyttää lisäkoulutukseen (esim. ammatillisten taitojen harjaannuttaminen tai soveltaminen kyseisen työnantajan tarpeisiin). Sen sijaan Perussuomalaisten ehdottama ulkopuolisen "mestarin" käyttäminen olisi monella tapaa ongelmallista. Mitkä yritykset olisivat oikeutettuja mestarin palveluksiin ja montako ohjattavaa tällainen malli sallisi yhtä aikaa yhdelle mestarille? Kalliiksi kävisi yhteiskunnalle, jos tällainen mestari sidottaisiin vaikkapa vain parin oppijan ohjaajaksi kerrallaan. Entäpä vastuukysymykset esimerkiksi oppijan työturvallisuuden tai yrityksen liikesalaisuuksien suhteen? Miten huolehdittaisiin mestarin oppien yleispätevyydestä ja ajantasaisuudesta, ettei oppija voisi halutessaan siirtyä myös toiseen alan yritykseen. Vai palkataanko työpaikan vaihtuessa taas uusi mestari?!? Yrittäjän kannattaa myös miettiä, uskaltaisiko ottaa tällaista ulkopuolista mestaria yritykseensä, jos hän saa tietoonsa yritykseen liittyvää luottamuksellista tietoa ja lähtee mestari-jakson päätyttyä kilpailevan yrityksen oppijaa ohjaamaan. Mistä muuten mahtaisivat nämä opetustaitoiset mestarit löytyä (jotka eivät siis työllisty keskimääräistä paremmin palkattuina oman alansa yrityksiin)? Oppisopimuskouluttajien jalkauttaminen mestareiksi teidän systeemillänne ei taitaisi ihan riittää.

Ja kyllä, olette nimenomaan keksimässä pyörää uudelleen niin kauan kuin ette analysoi jo olemassa olevia mahdollisuuksia ennen kuin lähdette kehittelemään uutta. Kaipaisin edes summittaista hahmotelmaa esityksenne käytännön toteutuksesta (eduista, haitoista ja kustannuksista) esimerkiksi oppisopimusjärjestelmään verrattuna, tällainen aivoriihen rykäisy ei kerta kaikkiaan riitä.

Jätät myös perinteisen poliitikon tapaan käsittelemättä varjobudjettinne ristiriitaisuuksiin kohdennetun kritiikin. Väsytystaktiikalla (= epämieluisat havainnot ja mahdolliset epäloogisuudet omassa toiminnassa ohitetaan hiljaisuudella) voi säilyttää ainakin uskonveljien ja -sisarten illuusion "vaihtoehdon" olemassa olosta. Eipä silti, tähän on jo totuttu.

Väitit aiemmin tutustuneesi sata-komitean ehdotuksiin, mutta en ole havainnut, että sinä tai muut perussuomalaiset olisivat ottaneet kantaa niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi tuo asumistuen neliörajoitus on todellinen ongelma kaikkein köyhimmille kansalaisille. Lisäksi asumistuen nykyehdot nostavat vuokratasoa kysynnän kohdentuessa keinotekoisen järjestelmän vuoksi pieniin asuntoihin.

On hienoa, että olette laatineet varjobudjetin, mutta suurimmalta oppositiopuolueelta kaivattaisiin muutakin kuin määrärahojen siirtelyä puolueen sympatioiden ja antipatioiden mukaan. Budjetin laatiminen kun ei ole nollasummapeliä. "Säästämällä" voi saada aikaan moninkertaisen kustannusten nousun toisaalla, mutta sitähän ei tietysti tarvitse oppositiossa miettiä.

inadvertently kasvattaa posted for the general public